Voihan home! Lue tämä ennen kuin tartut kloriittipulloon!

Likaa on vaikea välttää, sillä sitä on kaikkialla. Sitä pukkaa ilmasta, tuulen mukana, liikenteestä, omista näpeistä, eväistä ja lintujen takalistoista. Tavalliset likapartikkelit kuluttavat teräväsärmäisinä materiaalien pintoja, kun puolestaan siivekkäiden tuotokset ovat happamina syövyttäviä.

Likaa vastaan ainoa järkevä suojautumistapa on säännöllinen pesu. Home puolestaan on sieni ja leviää otollisissa olosuhteissa itiöiden avulla ja käyttää ravinnokseen ihmisperäisten ravinteiden lisäksi kankaiden kuitujen osia. Jos veneen sisällä haisee homeelta, se valitettavasti tarkoittaa sitä, että siellä on hometta.

Tässä muutama hyväksi havaittu vinkki homeentorjuntaan jo kauden aikana:

  • Pese purjeet ja muut tekstiilit verhoja myöten riittävän usein, jottei homesienelle jää ravintoa.
  • Käytä tekstiilipesun jälkeen laadukkaita kyllästysaineita.
  • Kuivata, kuivata, kuivata ja tuuleta. Esimerkiksi rullapurjetta ei voi aina vetää rullalle kuivana, mutta asiantuntijoiden mukaan märkä purje pitäisi tuulettaa jo parin päivän aikana.
  • Muista, että myös keinokuidut homehtuvat.
  • Home ei pidä happamasta, joten laimennetulla etikkaseoksella pyyhitty kuomu pitää itiöveikot loitolla eikä sisällä kemikaaleja. Värivahinkojen estämiseksi valitse vaalea etikka ja laimenna sitä reilusti, esimerkiksi 2 desiä 10 – 15 litraan vettä.
  • Hanki veneen vuoteisiin patjojen alle sälepohjat tai patjanalusverkko, joka nostaa patjaa vähän vuoteen pintalevyn yläpuolelle.
  • Vältä loppuun asti kloriittia, niin tekevät pesualan ammattilaisetkin. Se on tehokas ja tappaa homesolukon, mutta luonnonmateriaaleissa ja patjoissa se tuhoaa niiden kuidut ja irrottaa värit. Huomaa, että kloriittipesussa myös valkoinen saattaa muuttua keltaiseksi.

Varoituksen sana kloriitista:

  • Tavallisella kuluttajalla ei ole mitään keinoa tietää, kestääkö hänen kuomunsa kloriittipesun. Markkinoilla on kuomuja, jotka on valmistettu polyesterikankaista, luonnonmateriaaleista, eksoottisista kuiduista tai vaikkapa maalatuista tekstiileistä.
  • Varsinainen vaikeus on tunnistaa kuomukankaan materiaali. Valitettavasti kuomujen tuoteselostelappuja on myös joskus oiottu ja kaunisteltu. Yleensä kloriittipesu kielletään kuomujen hoito-ohjeissa poikkeuksetta, koska valmistajat ovat tietoisia riskeistä ja haluavat välttää korvausvelvollisuuden.
  • Ompeleet voivat olla jotain muuta kuin akryylia, jopa luonnonmateriaalia. Silloin kuomu hajoaa kloriittipesussa.
  • Joskus kuomuissa on myös nahkaosia tai -reunuksia. Kloriitti haalistaa nahkaa ja heikentää sen ominaisuuksia.
  • Kloriittipesu kutistaa akryylikuomua jonkin verran.
  • Ennestään hyvin tiukasti istuvia kuomuja ei välttämättä saa enää paikalleen klooripesun jälkeen.

Lue myös: