Kulunut veneilykausi osoittautui kenties kaikkien aikojen vilkkaimmaksi. Kasvu näkyi sekä meripelastustehtävissä että saaristokohteiden kävijämäärissä.
Vesiliikenteen vilkastuminen näkyi kuluneella kaudella muun muassa ensikertalaisten ja veneilyyn tottumattomien vesillä liikkujien määrän kasvuna. Erityisesti vesiskootterien käyttö merialueella lisääntyi ja niitä oli aiempaa enemmän myös meripelastus- ja avustustehtävien kohteena.
Kesäkuussa 2020 voimaan tullut vesiliikennelain muutos näkyi merialueella myös vuokraveneiden käytön kasvuna. Aiemmin voimassa olleista vuokraveneitä koskeneista teknisistä- ja katsastusvaatimuksista luovuttiin, joten vuokraveneistä tuli käytännössä tavallisia huviveneitä.
Erityisesti vuokraveneilijät olivat myös aiempaa useammin merellä meripelastus- tai avustustehtävien kohteena. Rantojen läheisyydestä pelastettiin tavallista enemmän veden varaan joutuneita.
– Tyypillinen meripelastustehtävän kohde on ollut moottorilla varustettu huvivene, joka tarvitsee apua joko inhimillisestä tai teknisestä tekijästä johtuen, kertoo Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Kimmo Ahvonen.
Meripelastusseuran toiminnassa kulunut veneilykausi oli kaikkien aikojen vilkkain. Lisääntynyt vesiliikenne näkyi erityisesti Suomenlahden sekä Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöjen tehtävämäärissä. Meripelastusseuran pelastusaluksia tarvittiin tänä vuonna apuun 2 150 kertaa. 40 ihmistä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä ja yhteensä apua sai yli 4 000 henkilöä. Trossi-palvelunumeroon tulleiden puheluiden määrä lisääntyi 21 prosentilla.
Lisääntyneen vesistömatkailun myötä Pidä Saaristo Siistinä ry:n Roope-palveluita käytettiin huomattavasti enemmän kuin lähivuosina. Joissain kohteissa jätemäärät jopa kaksinkertaistuvat viime vuoteen verrattuna. Myös veneiden käymäläjätteiden imutyhjennyslaitteita käytetiin aiempaa enemmän. Eniten käytettiin Seilin ja sen jälkeen Björkön laitetta.
– Jätemäärät kasvoivat kaikilla Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminta-alueilla. Pohjanlahden toiminta-alueella jätemäärät lähes kaksinkertaistuivat viime vuodesta. Jätemäärän rajuun kasvuun Pohjanlahdella vaikutti varmasti sekin, että suomalaiset veneilijät eivät koronan vuoksi suunnanneet Ruotsin rannikoille vaan pysyttelivät kotivesillä, arvelee aluepäällikkö Katriina Murto.
Vilkas matkailukesä näkyi myös järvillä. Vesiliikenne alkoi heti jäiden lähdettyä ja retkisatamissa riitti kävijöitä. Polttopuiden käyttö retkisatamissa lisääntyi, vaikka saunojen käyttöä oli rajoitettu koronan vuoksi. Yhteensä Päijänteellä ja Saimaalla puuta ajettiin retkisatamiin lähes 300 kuutiota.
– Päijänteellä retkisatamien saunat avautuivat virallisesti vasta heinäkuun alussa, mutta polttopuun kulutusta se ei vähentänyt. Myös huoltokäyntejä suosituimmissa retkisatamissa lisättiin. Veneilijöiden lisäksi telttailijat ja muut retkeilijät löysivät retkisatamat. Erityisen positiivista palautetta saatiin Etelä-Saimaan uusista imutyhjennysasemista, jotka ankkuroitiin paikoilleen loppukesästä Ruuhon ja Satamosaaren läheisyyteen, kertoo Järvi-Suomen aluepäällikkö Eeva Taimisto.
Teksti: Pekka Säilä
Kuva: HL-Marine / Erik Saanila
