Käytetyt kertakäyttömaskit ovat jo tuttu näky ympäristössä vajaan vuoden maskisuositusten voimaan tulon jälkeen.
Helatorstaina käynnistynyt Maskiton meri -kampanja haluaa kannustaa pitämään huolta luonnosta ja vesistöistä. Kampanjalla muistutetaan,että käytetyt kertakäyttömaskit kuuluvat roskikseen, eivät luontoon tai vesistöihin.
Kaikki kertakäyttömaskit sisältävät muovia, eli ne eivät maadu luonnossa. Ympäristöön heitetyt maskit, kuten roskat yleensäkin, voivat helposti päätyä vesistöihin. Siellä ne aiheuttavat haittoja vesieliöille, jotka saattavat syödä niitä tai takertua niihin. Lisäksi kertakäyttömaskeissa käytetty polypropeenimuovi hajoaa vedessä haitalliseksi mikromuoviksi, joka kulkeutuu ravintoketjussa eteenpäin.
– Ajatus kampanjasta tuli, koska käytettyjä maskeja näkyy todella paljon kaikkialla ympäristössämme. Haluamme kannustaa ihmisiä pitämään huolen, että käytetty kertakäyttömaski päätyy aina roskikseen, eikä vahingossakaan tipu esimerkiksi taskusta kadulle. Kertakäyttömaski ei maadu ja se aiheuttaa siten haittaa luonnossa, kertoo kampanjan suojelijana toimivan John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
Kesä on ulkona olon aikaa ja Maskiton meri -kampanjassa mukana olevat organisaatiot toivovatkin kaikkien pystyvän nauttimaan Suomen luonnosta ilman roskia. Käytetyn kertakäyttömaskin paikka on energia-, seka- tai polttokelpoisessa jätteessä.
– Pidä Saaristo Siistinä ry:lle on tärkeää olla mukana tässä kampanjassa, sillä olemme erittäin huolissamme tästä uudesta muoviroskasta, jota näkee kaikkialla. Olemme Siisti Biitsi -talkoissamme löytäneet maskeja rannoilta ja toivommekin hartaasti, että ne laitett aisiin asianmukaisesti roskikseen, joita on tarjolla myös PSS ry:n ylläpitäminä Suomen saaristoalueilla. Uuden roskatyypin räjähdysmäinen lisääntyminen on saatava loppumaan, sillä vesistömme eivät kaipaa yhtään uutta ongelmaa, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Aija Kaski.
Maskiton meri on usean organisaation järjestämä yhteiskampanja. Kampanjan toteuttaa viestintätoimisto Cocomms, ja sen ovat mahdollistaneet Borealis Polymers, Gasgrid Finland, John Nurmisen Säätiö, Kemianteollisuus, Kemira, Muoviteollisuus, Orion, Pidä Saaristo Siistinä ry, Yara ja ympäristöministeriö.
Yleisöä kannustetaan osallistumaan keskusteluun somessa tunnuksilla #maskitonmeri #maskieimaadu
