Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit 2021

Venekauppa kääntyi toissa vuonna koronan myötä voimakkaaseen kasvuun. Viime vuona kasvu jatkui, vaikka veneiden ja vesijettien toimitusvaikeudet hillitsivät kauppaa.

Vene- ja vesijettikauppaa hyvin kuvaava vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto päätyi uudelle tuhatluvulle, kun viime vuonna Suomeen rekisteröitiin 5 167 uutta vesikulkuneuvoa. Luku on 8,4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020, jolloin vesikulkuneuvojen ensirekisteröintimäärä nousi 19 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Koronavuodet ovat pukanneet venekauppaan vauhtia.

Totuttuun tapaan suosituin ensirekisteröity vesikulkuneuvolaji oli moottoriveneet, joita myytiin hieman yli 3 800. Kasvua edelliseen vuoteen oli reilut 11 prosenttia. Uusia vesijettejä myytiin 1 285 kappaletta, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Uusien purjeveneiden kauppa on moottoriveneisiin ja vesijetteihin verrattuna hyvin vähäistä. Vuoden 2021 saldo oli 22 uutta purjevenettä.

Kaikkien kolmen vesikulkuneuvolajin kohdalla saatavuusongelmien arvioidaan rajoittaneen kauppaa. Veneitä ja vesijettejä olisi siis viime vuonna saatu myytyä kaiketi enemmänkin, jos niitä vain olisi Suomeen saatu. Maailmanlaajuinen komponenttipula rajoittaa myös veneteollisuuden kykyä tyydyttää markkinoiden kysyntää.

Vaikka uusien vesikulkuneuvojen kauppa nousi Suomessa viime vuonna yli 5 000 kappaleeseen, ovat ennätyslukemat vielä suhteellisen kaukana, sillä vuosina 2007 ja 2008 Suomessa rekisteröitiin vuosittain yli 6 500 uutta vesikulkuneuvoa. Monissa muissa veneilyaktiivisissa maissa uusien veneiden kauppa on jo noussut vuonna 2008 alkanutta maailmanlaajuista finanssikriisiä edeltäneelle ennätystasolle ja sen ylikin.

Uusien moottoriveneiden myynti on keskittynyt Suomessa voimakkaasti noin viisi metriä pitkien avoveneiden luokkaan. Niitä rekisteröitiin viime vuonna noin 1 800. Metriä suurempia, noin kuuden metrin mittaisia avoveneitä myytiin noin 750 ja suurimpia 7–8 metriä pitkiä avoveneitä noin 120.

Pienimpiä, alle 4,5-metrisiä lukuun ottamatta oikeastaan kaikissa rekisteröintiperusteet täyttävissä avovenekokoluokissa jyllää kahdella pulpetilla, täysleveällä tuulilasilla ja ohjaamon erillisistuimilla varustetut bowrider- ja tuplapulpettiveneet. Sivu- ja keskipulpettiveneiden myynti on niihin nähden hyvin vähäistä.

Runkomateriaalina suosituin on alumiini. Alumiinirunkoisten osuus kaikista viime vuonna myydyistä uusista moottoriveneistä oli jo yli puolet. Alumiinirunkoisten veneiden kysyntä ja tarjonta rajoittuu kuitenkin vain avo- ja ohjaushyttiveneisiin. Daycruiser-tyyppiset retkiveneet ja suuremmat matkaveneet ovat järjestään tehty lujitemuovista.

Buster jatkaa myydyimpänä venemerkkinä

Suomen eniten myyty moottorivenemerkki vuonna 2021 oli Buster, joka on pitänyt kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta ykköspaikkaa hallussaan koko 2000-luvun. Vuosina 2016 ja 2017 alumiinirunkoisilla Crosseilla vahvistunut Yamarin kiilasi Busterin edelle.

Kisa ykköspaikasta oli viime vuonnakin melko tiukka. Bustereita myytiin 621 ja Yamarineja yhteensä 556. Molempien merkkien myynti kasvoi edelliseen eli vuoteen 2020 verrattuna noin 13 prosentilla.

Busterin suosituimmat mallit olivat 4,8-metrinen M ja 5,1 metriä pitkä L. Ne olivat 146 ja 143 kappaleen rekisteröintimäärillään samalla myös vuoden 2021 myydyimmät venemallit Suomessa. Lähes koko muunkin Buster-malliston voi bongata oheisista myydyimpien venemallien listauksista.

Yamarin-mallisto myi viime vuonna tasaisen hyvin. Lujitemuovisia Yamarineja ja alumiinirunkoisia Crosseja myydään melko tasatahtiin, Crossien osuus Yamarinin koko vuoden rekisteröintimärästä oli 293. Myydyin Yamarin-malli oli 86 veneellä Cross 57 BR, mutta myös Yamarin 63 DC, Cross 54 BR sekä Yamarin 60 DC ylsivät yli 50 veneen myyntimääriin.

Rekisteröintitilaston kolmannesta sijasta on käyty viime vuosina kisaa neljän venemerkin kesken. Vuonna 2021 podiumpaikan nappasi Faster, jonka myynti vauhdittui edellisvuoteen verrattuna neljänneksellä 274 veneeseen. Suvi jäi Fasterista vain viiden veneen päähän, samoin kuin Silver Suvista. Terhi jäi kolmikosta hieman kauemmaksi, 228 veneeseen.

Fasterien myynnissä on monta tukijalkaa. Myydyin malli oli 74 veneen rekisteröinnillä 525, mutta myös 570 (53 rekisteröintiä), 495 (48) ja 460 (45) nousevat mallikohtaisissa tilastoissa hyvin esiin.

Suvin ja Terhin moottorivenekauppa on vahvasti kahden mallisarjan varassa. Suvin myynti keskittyy 47- (90) ja 50-malleihin (85), Terhin 450- (97) ja 480-malleihin (123). Silverin-mallien myynti kävi viime vuonna kokojärjestyksessä Beaver (4,85 m ja 85 kpl), Fox (4,95 m ja 80 kpl) ja Hawk (5,7 m ja 57 kpl).

Kymmenen myydyimmän moottorivenemerkin kärjen täydentävät AMT, Finnmaster, Falcon ja Bella. AMT:n ja Finnmasterin luvuissa on Yamarinin tavoin mukana sekä lujitemuovi- että alumiinirunkoiset veneet. Bella sen sijaan pitää lujitemuoviset Bellat ja niiden alumiinirunkoiset Falcon-versiot visusti omina merkkeinään myös rekisteröintitilastossa.

Vaikka venekaupan trendi oli viime vuonna kasvava, AMT:n myynti hiipui reilulla 20 veneellä. Syy löytynee vuoden 2020 syksyllä tapahtuneesta jakeluverkostomuutoksesta, jossa AMT hyppäsi Brandtin Honda-leiristä Yamahan verkostoon. Uusi alku muutoksen jälkeen ottaa väistämättä aikansa, joten uuden markkinoijan ja myyntiverkoston onnistumista voidaan arvioida vasta myöhemmin. Paljon dramaattisempiakin pudotuksia on tosin vastaavissa tilanteissa aiemmin nähty.

AMT:n myydyin malli oli 5,7-metrinen 190, jonka rekisteröintimääräksi muodostui 48. Niistä hieman alle puolet oli alumiinirunkoisia F-versioita, kuten myös 175-malleissa. Kahdesta mainitusta kokoluokasta koostuva AMT:n alumiinimallisto on pääkilpailijoita suppeampi, mutta laajenee ensi vuodelle suositun 165 BR:n alumiinirunkoisella BRf-versiolla.

Finnmasterin myynnistä yli puolet oli alumiinirunkoisia Huskyjä. Lujitemuovimallistossa kauppa keskittyy avoveneiden sijaan kookkaampiin retki- ja matkavenemalleihin.

Bellan Falconit ovat ohittaneet suosiossa nopeasti ja roimasti lujitemuoviset Bella-vastineet. Esimerkiksi Falcon BR 6:tta myytiin viime vuonna yli tuplasti enemmän kuin sen Bella-vastinetta, 550 BR:ää. Bellan myydyin malli oli viime vuonna 485 R, ja samaan kokoluokkaan saadaan kuluvana vuonna Falcon-malliston uusi aloituskoko, BR 4.

Kaikki kymmenen viime vuoden myydyintä venemerkkiä ovat suomalaisia. Myydyin tuontivene oli venäläinen alumiinivenemerkki Vboats, joita rekisteröitiin 77 kappaletta. Sen selkeästi suosituin malli oli suosikkikokoluokan kompakti bowrider Fish 46.

Seuraavaksi suosituimmat tuontivenemerkit olivat norjalainen Pioner ja ukrainalainen Brig, joka dominoi kovapohjaisten kumiveneiden eli rib-veneiden kauppaa Suomessa. Brigejä myytiin viime vuonna 58, kun seuraavaksi suosituinta rib-merkkiä Highfieldiä vain seitsemän.

Samanlainen dominanssi, mutta huomattavasti merkittävämmissä kappalemäärissä, on vesijettien luokassa kanadalaisella Sea-Doolla. Sen osuus kaikista viime vuonna rekisteröidystä uudesta vesijetistä oli häkellyttävät 1 071 laitetta. Japanilaiset Yamaha (164) ja Kawasaki (50) jäivät rippeille.

Matkaveneiksi luetaan tässä yhteydessä vähintään yhdellä kiinteällä parivuoteella, pentterillä ja erillisellä toiletilla varustetut moottorivenemallit. Alle 10-metristen kokoluokassa viime vuoden myyntikärkinä oli kaksi yli 8-metristä daycruiseria, Yamarinin lippulaiva 88 DC sekä Finnmasterin T8. Muiden kymmenen myydyimmän alle kymmenmetrisen matkaveneen listalle yltäneen venemallin myyntimäärät jäivät alle kymmeneen kappaleeseen.

Yli 10-metristen matkaveneiden luokkaa hallitsevat Targa ja Grandezza, joiden suosituimpia malleja rekisteröitiin viime vuonna puolenkymmentä kappaletta kutakin. Uutena tulokkaana isojen matkaveneiden listalle ylsi neljällä veneellä Axopar 37 XC.

Suurten, yli 40-jalkaisten eli 12-metristen moottoriveneiden kauppa oli Suomessa viime vuonna olematonta, sillä niitä rekisteröitiin vain viisi: Azimut 45, Nimbus 405, Nord Star 49 sekä Targat 44 ja 46.

Daycruiserit tekivät kauppansa, matkaveneissä hiljaisempaa

Pienten moottoriveneiden ja vesijettien kappalemääriin verrattuna suurempien retki-, yhteys- ja matkamoottoriveneiden vuotuiset myyntimäärät ovat Suomessa suhteellisen pieniä. Niiden kokonaismarkkina oli viime vuonna noin 750 venettä. Se jakautui noin 330:een 6–10-metriseen daycruiseriin, 220:een 6–10-metriseen ohjaushyttiveneeseen sekä 140:een 7–10-metriä ja noin 50:een yli 10-metriä pitkään matkaveneeseen.

Yöpymismahdollisuudella varustettujen retkiveneiden luokkaa hallitsee matalalla keulakajuutalla ja avo-ohjaamolla varustetut daycruiser-tyyppiset veneet, joiden suosio on ollut viime vuodet vakaassa kasvussa. Takavuosien Hardtop- tai walkaround-tyyppisiä retkiveneitä ei uusien veneiden markkinoilla käytännössä enää ole.

Yamarin on DC-veneissä selvä markkinajohtaja etenkin vahvasti myyvien 60 ja 63 DC -mallien ansiosta. Jos DC-kisassa haluaa menestyä, pitää alle 6,5 metrin kokoluokassa onnistua. Yamarinit haastaa lähinnä AMT 210 DC, Flipper 650 DC, Finnmaster T6 sekä 6,1 ja 6,7-metriset Silverit Tiger ja Viper.

Myös retki- ja yhteysvenekäyttöön soveltuvien katettujen ohjaushyttiveneiden luokassa oli viime vuonna tuttu komento. Vahvin panos on porvoolaisella TG:llä, jonka kaikki kolme mallia keikkuvat luokan kärkisijoilla: TG 6.9 ykkösenä sekä 5.9 ja 7.9 jaetulla kolmossijalla. Suuremmista ja selvästi yli 100 000 euron hintaisista ohjaushyttiveneistä sekä Anytec A27C että Axopar 28 Cabin tekivät hyvin kauppansa.

Matkaveneiksi luetaan tässä yhteydessä vähintään yhdellä kiinteällä parivuoteella, pentterillä ja erillisellä toiletilla varustetut moottorivenemallit. Alle 10-metristen kokoluokassa viime vuoden myyntikärkinä oli kaksi yli 8-metristä daycruiseria, Yamarinin lippulaiva 88 DC sekä Finnmasterin T8. Muiden kymmenen myydyimmän alle kymmenmetrisen matkaveneen listalle yltäneen venemallin myyntimäärät jäivät alle kymmeneen kappaleeseen.

Yli 10-metristen matkaveneiden luokkaa hallitsevat Targa ja Grandezza, joiden suosituimpia malleja rekisteröitiin viime vuonna puolenkymmentä kappaletta kutakin. Uutena tulokkaana isojen matkaveneiden listalle ylsi neljällä veneellä Axopar 37 XC.

Suurten, yli 40-jalkaisten eli 12-metristen moottoriveneiden kauppa oli Suomessa viime vuonna olematonta, sillä niitä rekisteröitiin vain viisi: Azimut 45, Nimbus 405, Nord Star 49 sekä Targat 44 ja 46.

Purjevenekauppa junnaa
Uusien purjeveneiden myynti on junnannut viime vuodet paikallaan, eikä vuosi 2021 tuonut siihen muutosta. Uusia purjeveneitä ensirekisteröitiin Suomeen 22.

Myydyin purjevenemerkki oli ranskalainen Beneteau viidellä veneellä. Useampaan kuin yhteen kauppaan ylsivät myös saksalainen Hanse ja hollantilainen Saffier kahdella veneellä.

Beneteaun mallistosta kaupaksi kävi First 18 SE, kaksi Oceanis 30.1:stä sekä 38.1 ja 40.1. Hansen mallistosta Suomen venekantaa rikastuttavat uudet 388 ja 418 sekä Saffierilta kaksi uutta päiväpurjehdustrendiä sykkivää Se 27 Leisure -daycruiseria.

Muutenkin viime vuosi oli pursirintamalla sporttinen, sillä rekisteriin merkittiin Lite XP20, Corsa 915, Dehler 30od, J/99, JPK 10.30 sekä Jeanneau Sun Fast 3300.