Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen.
Sisävesillä sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisviikosta. Hieman sinilevää on havaittu yhdeksällä havaintopaikalla, mutta runsaita sinilevähavaintoja ei toistaiseksi ole tehty. Vedessä voi edelleen esiintyä havupuiden siitepölyä.
– Havaintojen lisääntymisestä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Riski sinileväkukintojen muodostumiselle kasvaa, kun sää on pitkään lämmin ja heikkotuulinen, toteaa erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomenlahden rannikolla ja Saaristomerellä on tehty joitakin paikallisia sinilevähavaintoja. Toistaiseksi sinilevää on havaittu pääosin vähäisiä määriä. Satelliittihavainnoissa Suomen merialueilla ei ole havaittu vielä sinilevää.
Avomerialueilla Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Suomenlahden suulla sinilevää on pinnanalaisissa vesikerroksissa. Varsinainen sinilevien pintakukinta vaatii kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon suotuisat lämpötila-, tuuli- ja valo-olosuhteet.
– Sinilevätilanne Suomen merialueilla on alkukesälle tyypillisesti hyvin rauhallinen. Merivesi on edelleen alkukesäisen viileää. Runsaimmat sinileväesiintymät Itämerellä saadaan yleensä vasta vesien lämmettyä kunnolla heinä-elokuussa, kertoo tutkija Heidi Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.
Vedessä esiintyy edelleen paikoin siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Kaikkiin veden värjäytymiin tulee suhtautua asianmukaisella varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittoja. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Havainnot kartalla
• Kartta leväseurannan havainnoista
Sinilevätilannekooste
• Levätilannekooste
