Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen.
Kuivuustilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Kuivuuskatsaukset julkaistaan kesäkaudella tiistaisin. Ne kokoavat yhteen tuoreimmat havainnot ja ennusteet ja ovat avoimesti saatavilla kaikille.
Järvien ja jokien vesitilanteen kehittymistä voi seurata Suomen ympäristökeskuksen vähintään kahdesti viikossa päivittämällä vesitilanne-sivulla (vesi.fi).
– Viikoittaiset kuivuustilannekatsaukset ja vesitilanne-ennusteet antavat kaikille mahdollisuuden seurata tilanteen kehitystä luotettavan tiedon pohjalta. Avoin ja ajantasainen tieto on keskeinen osa varautumista. On hyvä muistaa, että kuivuustilanne ei muutu hetkessä, ja ennusteita tehdään jopa kuukausia eteenpäin. Tällä hetkellä sääennusteessa ei näy kuivuustilannetta helpottavia sateita lähiviikkoina, sanoo Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto Suomen ympäristökeskuksesta.
Pohjavedet ja järvet jäämässä matalalle
Pohjaveden pinnat ovat selvästi keskimääräistä alempana Itä- ja Keski-Suomessa sekä länsirannikolla. Paikoin tasot ovat ajankohdalle poikkeuksellisen matalia. Tilanne koskee erityisesti Savoa, Karjalaa, Keski-Suomea ja Pirkanmaata.
Myös suurten järvien vedenkorkeudet ovat jäämässä kesällä tavanomaista alemmiksi. Esimerkiksi Saimaa, Pielinen, Päijänne ja Keitele pysyvät matalalla, ellei sadetta saada hyvin paljon. Alhainen vedenkorkeus vaikuttaa muun muassa vesiliikenteeseen ja virkistyskäyttöön.