Suomen pienvedet ovat osittain jopa hälyttävän huonossa kunnossa. Tilaa heikentää edelleen jatkuva valuma-alueilta tuleva kuormitus.
Uuden, 43 asiantuntijajäsenestä koostuvan Vesistöpaneelin on koonnut yhteen maaliskuussa 2020 perustettu Suomen vesistösäätiö, joka keskittyy suomalaisen sisävesiluonnon tilan parantamiseen ja vesiin liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämiseen.
Valtaosa Vesistöpaneelin jäsenistä on sitä mieltä, että sisävesiemme ekologinen tila on pysynyt ennallaan viimeisten viiden vuoden aikana. Parhaassa kunnossa ovat järvet, joiden tilaa Vesistöpaneelin asiantuntijat kuvaavat kohtalaiseksi tai hyväksi. Jokien tilanne nähdään sen sijaan huonona tai kohtalaisena, ja erityisen synkän arvion panelistit antavat pienvesien – purojen, norojen, lähteiden ja lampien – ekologiselle tilalle. Merkittävin sisävesien ongelma on asiantuntijoiden mukaan valuma-alueilta tuleva kuormitus.
Myös veneilijöille tutun Puruveden tila on heikentynyt
Valitettavasti myös joidenkin isompien sisävesistöjen tila on heikentynyt. Esimerkiksi veneilijöille tuttu Saimaan Puruvesi on ollut kautta historian kuuluisa poikkeuksellisen puhdas- ja kirkasvetisenä isona järvenä, mutta todellisuudessa sen tila heikkenee.
– Puruveden tilan heikentyminen näkyy etenkin lahtialueilla, missä vesikasvillisuus on lisääntynyt voimakkaasti. Näkösyvyys on lahtialueilla huonontunut ja kymmenessä vuodessa sinilevästä on tullut jokakesäinen riesa, Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen kertoo.
Jantusen mukaan valuma-alueilta tulleet ja edelleen tulevat ravinteet ja kiintoaine ovat suurin syy myös Puruveden tilan huononemiseen. Suurin yksittäinen syy on soiden ojitus.
– Valuma-alueilta tulevien ravinteiden ja kiintoaineen määrä on saatava vähenemään. Särkikalakantojen kasvu on pysäytettävä, jotta kalaston rakenne voisi palautua vähitellen aiempaan tilaan. Tarvitsemme myös tutkimusta siitä, miksi myös vähäravinteisilla selkävesillä on enenevissä määrin sinilevää. Kun Puruveden kaltaisen järven tila on heikentynyt, on helppo päätellä, mikä on lähtökohdiltaan heikommassa kunnossa olevien järvien tilakeskimäärin, Jantunen sanoo.
Teksti: Aki Petteri Lehtinen
Kuva: Suomen Vesistösäätiö sr.
