Selkämeren kansallispuiston perustamisesta tuli kymmenen vuotta jo vuonna 2021, mutta koronarajoituksista johtuen juhlia vietetään tänä kesänä. Selkämeren kansallispuistoa juhlitaan Isokarin majakkasaarella lauantaina 4.6.2022, ja Katanpään linnakesaarella sunnuntaina 5.6.2022. Juhlat jatkuvat vielä Säpin majakkasaarella 23.7.2022 ja Porin Reposaarella Itämeripäivän yhteydessä 23.8.2022.
Rento kesäpäivä upeassa saaristossa luonnon rauhassa
– Juhlallisuuksien ohjelma Isokarissa ja Katanpäässä tarjoaa luontoaiheista puuhaa koko perheelle. Kansallispuiston eteläisimmät saaret tarjoavat huikean mahdollisuuden bongailla oppaan johdolla sekä lintuja että kasveja. Saarten yrittäjien palvelut pitävät huolen, ettei nälkä pääse yllättämään, kertoo erikoissuunnittelija Marjo Kekki Metsähallituksesta.
Isokarilla voi ihailla aavaa Selkämerta juuri kunnostetusta majakasta, johon pääsee oppaan kanssa. Rentoutumista tarjoavat lintu- ja kasviaiheiset kierrokset ja luonnonhoitotyötä tekevien lampaiden rapsuttelu.
Katanpään mielenkiintoiseen historiaan mahtuu merkkipaaluja niin Venäjän vallan kuin Suomen puolustusvoimienkin ajalta. Saarella on kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen, ja niille johtavat mukulakivetyt luonnonkivin pengerretyt tykkitiet, jotka ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Kansallispuiston uhanalaiset luontotyypit ja lajit tarvitsevat hoitoa
Selkämeren kansallispuisto on yli 90 000 hehtaarin pinta-alallaan Suomen suurin Itämeren suojelualue ja se on yksi Suomen rannikon parhaimmassa kunnossa säilyneistä merialueista. Kansallispuisto oli ensimmäinen varsinaisia vesialueita ja meren pohjaa suojeleva puisto, jonka pinta-alasta on vettä yli 98 prosenttia.
Selkämeri oli myös Suomen ensimmäinen kansallispuisto, jonka perustamistarkoituksiin on kirjattu vedenalaisen luonnon suojelu. Vedenalaisen luonnon kartoitustutkimus alkoi vuonna 2009 jatkuen yhä edelleen.
Selkämeren alueella luonnonhoidon tarve on erityisesti perinnebiotoopeilla ja avoimilla rantaympäristöillä. Luonnonhoitotöitä puiston alueella on toteutettu kymmenen vuoden aikana eri hankkeissa, kuten Rannikko-LIFE-hankkeessa ja Helmi-ohjelmassa.
Perinnebiotooppeja ja rantaympäristöjä on kunnostettu muun muassa Isokarilla, Preiviikinlahdella ja Katanpäässä. Perinnebiotooppien jatkuva hoito toteutetaan sopimuslaiduntajien sekä yhdistysyhteistyön avulla. Vieraslajien torjuntaa on tehty noin 30 saarella muun muassa Porin sekä Uudenkaupungin edustalla. Lintusaarten ja matalien lahtien umpeenkasvua on ehkäisty ja niissä on toteutettu myös vieraspetopyyntejä. Lisäksi arvokkaita luontoympäristöjä on kunnostettu talkooleirien avulla.