Suomenlahden pohjan happitilanne oli loppukesästä viime vuosia parempi. Täysin hapetonta pohjaa ja myrkyllistä rikkivetyä havaittiin vain aivan läntisimmällä näytepisteellä Suomenlahdella lähellä Viron rannikkoa. Pohjan paremman happitilanteen ansiosta myös sinileväkasvustolle otollisen fosfaattifosforin määrä oli alhaisempi kuin viime vuosina.

Suomenlahden parantunut happitilanne näkyi myös rannikon ja ulkosaariston pohjien ja pohjaeläinyhteisöjen tilassa. Lähes kahdella kolmanneksella tutkituista näytteistä pintasedimentin tila tulkittiin hapettuneeksi. Vuosi sitten näiden osuus oli vain runsas kolmannes. Pohjaeläimiä esiintyi lähes 90 prosentilla havaintopaikoista.

Selkämeren syvänteissä hapen määrä oli alempi kuin viime vuonna vastaavana aikana. Selkämerellä havaitut fosfaattifosforin pitoisuudet olivat keskimääräisiä kesän pitoisuuksia korkeampia. Matkan aikana havaittiin myös tavanomaista runsaampia leväkukintoja Selkämerellä ja Merenkurkussa.

Tehdyt havainnot viittaavat muutoksiin Selkämeren tilassa. Lisääntyneet leväkukinnat voivat entisestään heikentää Selkämeren happitilannetta, kun levämassa hajotessaan kuluttaa pohjanläheisten vesikerrosten happivaroja.