Voimakkaiden ja laajojen sinileväkukintojen riski on tänä kesänä itäisen Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan osalta hieman suurempi kuin kesällä 2020, arvioi Suomen ympäristökeskus SYKE.
Keskimääräisissä kesän sääoloissa alkavan kesän leväriski on Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Saaristomerellä huomattava. Itäisellä Suomenlahdella ja lähes koko Selkämerellä leväriski on kohtalainen ja Perämerellä vähäinen. Riskin toteutumisen ratkaisevat kesän sääolot, sillä ravinnetilanne Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ei ole viime vuosina muuttunut.
Selkämeren kukinnat ovat lisääntyneet viime vuosina. Erityisen suotuisat sääolot, eli lämmin ja aurinkoinen sää, voivat aiheuttaa voimakkaita sinileväkukintoja ja vastaavasti epäsuotuisat selvästi vähemmän sinilevälauttoja.
Syynä olosuhteet ja runsaat ravinteet
Sinileväkukintojen perussyy on Itämeren ravinnetilanne. Itämeren pääallas on koko 2000-luvun ajan ollut niin ravinteikas, että runsaat sinileväkukinnat ovat olleet mahdollisia. Pääaltaan ravinnetilanne vaikuttaa voimakkaasti myös Suomenlahteen.
Kukintojen runsauteen vaikuttavat lähinnä kesän sääolot, sillä sinileväkukinnat tarvitsevat syntyäkseen lämmintä ja aurinkoista säätä. Erityisesti heinäkuun sää ratkaisee sinileväkukintojen runsauden ja pahimmat alueet. Aurinkoinen ja lämmin heinäkuu on myös sinilevien hyvinvoinnin kannalta parasta aikaa.
Ravinteiden runsaus Itämeressä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta kuormituksesta, ja mereen on kertynyt sekä typpeä että varsinkin fosforia.
Sinilevä ja terveyshaitat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Ihmisten herkkyys sinilevien oireille vaihtelee suuresti.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä eikä eläinten juomavetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Levää vai siitepölyä?
Alkukesän siitepölylautat saattavat muistuttaa levälauttoja, mutta sinilevästä ne erottuvat värinsä puolesta. Siitepöly on keltaista ja myöhemmin kesällä kukkiva sinilevä vihreää.
Sinilevän voi tunnistaa yksikertaisilla juomalasi- ja keppitesteillä. Juomalasitestissä vettä seisotetaan noin tunnin ajan ja jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on sinilevä. Keppitestissä levämassaa koetetaan nostaa kepillä. Jos levämassa jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Jos levämassa taas hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä. (Kuva: THL)
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain elokuun loppuun saakka. Ensimmäinen levätilannetiedote julkaistiin torstaina 3. kesäkuuta.
