Pirtusota ja salakuljettajat Kotkan Merikeskuksessa 11.1.

Juha Ylimaunu kertoo uutuuskirjansa Pirtusota ja salakuljettajat pohjalta Suomessa kieltolain seurauksena 1920-luvulla alkaneesta Pirtusodasta Kotkan Merikeskus Vellamossa keskiviikkona 11.1.2023 klo 17.

Pirtusodassa menetettiin sekä aluksia että lasteja niin aseellisissa yhteenotoissa kuin myös merionnettomuuksissa.

Ammattimaisista salakuljettajista koottiin 1920- ja 1930-luvulla kortisto, joka kuitenkin tuhoutui sotavuosina. Nyt heidän taustoistaan, operaatioistaan ja laivoistaan on koottu tietoa lukuisista eri lähteistä.

Esityksessä nähdään runsaasti aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia. Teos ja luento perustuvat monivuotiseen työhön, jota ovat avustaneet muun muassa kotkalainen Pekka Takoja ja Merivartiomuseo. Vapaa pääsy.

Kuvassa Pirtulaiva Madonian miehistöä ennen Pohjanlahdelle lähtöä. Kuva Elmar Anniko, Viron merenkulkumuseo.

Pirtusota kuuluu Merikeskus Vellamon Tietoherkku-luentosarjaan. Kevätkauden muut maksuttomat Tietoherkku-luennot ovat:

Rakkaudesta veneisiin – Veneenveistäjien Summa
15.2.2023 klo 17
Summan kylä itäisellä Suomenlahdella on ollut maamme merkittävimpiä veneiden rakentamisen keskuksia. Venepuuseppä Timo Suomalainen kertoo esityksessään Summan veneenveistäjistä ja veneenveiston historiasta. Esitys pohjautuu Suomalaisen ja Jorma Rautapään vuonna 2021 omakustanteena julkaisemaan kirjaan Veneenveistäjien Summa: kuvaus itäisellä Suomenlahdella sijaitsevan Summan kylän veneenveistäjistä ja veneistä.

Kotkan norjalaiset – sukuni tarina
15.3.2023 klo 17
Yleisölle avoimessa keskustelutilaisuudessa tarkastellaan norjalaisuuden vaikutuksia Kotkan historiassa. Tilaisuuden juontaa toimittaja Jari Korkki ja sen järjestää Vellamon ystävät ry.

Pompeji, puutarhat ja niiden tutkimus
19.4.2023 klo 17
Tutkijatohtori Samuli Simeliuksen luento on osa 31.3.2023 avautuvan Pako Pompejista -näyttelyn oheisohjelmaa.

“Stimmaajat”. Suomalaisten merimiesten kokemuksia höyrylaivoissa työskentelemisestä.
3.5.2023 klo 17
Ulla Kallberg käsittelee esitelmässään merimiesten omia käsityksiä merimiehenä olemisesta, laivaelämästä ja työstä vuosina 1910-1955. Esitelmä perustuu Kallbergin syksyllä 2022 tarkastettuun väitöskirjaan ”Sillä ainahan merimies sentään on erimies”. Merimiesidentiteetit muuttuvassa maailmassa. Aineistona on käytetty merimiesten kirjoittamia kyselyvastauksia, jotka Turun yliopiston kansatieteen laitos tallensi 1960-luvun alussa.

Lisätiedot: Kotkan Merikeskus Vellamo

Lue myös: