Puuvenekaunottaren toteutus lähti suunnittelija Harro Koskisen visiosta, jossa saaristolainen storbåt ja kalastusvene risteytettiin.
Sami Uotinen suunnittelee siviilissä raskaita työveneitä ja Tacksamhetenin suunnittelussa onkin höydynnetty laajasti tietokonepohjaisia menetelmiä. Jo alunperin tavoitteena on ollut rakentaa mahdollisimman ympäristöystävällinen vene, jota veneveistäjä Marko Nikulan kädenjälki tukee.
Koska veneilyn suurin päästölähde on itse liikkuminen, on ekologisuutta painottavan veneilijän silmissä purjehtiminen se vähiten rasittava vaihtoehto. Kun yhtälöön lisätään sähkömoottori päästään perinteistä dieseliä pidemmälle. Tacksamheteniin valikoitui voimanlähteeksi on kevyt Oceanvolt AX8, jonka nimellisteho on 8,3 kW eli noin 11 hevosvoimaa. Myös koneen asennus oli yksinkertainen. Akusto on järeämpi ja painaa vaatimattomat 700 kiloa.
Tacksamhetenin jätehuolto lajitteluyksiköineen sekä harmaaveden talteenotto on pitkälle viety ja yksityiskohdiltaan tarkkaan harkittu.
Neljän solmun marssivauhdilla Tacksamhetenin “kulutus” on 4 kW eli yhden ajotunnin CO2 jalanjälki on noin 360 grammaa. Suora vertailu dieselkoneeseen on hieman hankalaa koska verrokkivenettä ei löydy, mutta varovasti arvioiden Tacksamheteniin asennetun dieselkoneen kulutus olisi ehkä 2 litraa tunnissa. Dieselillä CO2-jalanjälki olisi näillä oletuksilla noin 5 200 grammaa eli noin 14 kertaa suurempi kuin Tacksamhetenillä.
Lue lisää Tacksamhetenistä Venemestarin numerosta 3/19.
