Veneilyharrastuksen vaikutukset jopa miljardiluokkaa
Suosiotaan kasvattava veneilyharrastus on merkittävä työllistäjä ja matkailutulojen lähde.
Veneilyn tulo- ja työllisyystutkimuksen tulokset kertovat, että kasvava veneilyharrastus tuo kuntiin lähes 400 miljoonan euron matkailutulot. Veneilijät työllistivät suoraan lähes 2 500 henkilötyövuotta ja välillisesti yhteensä 3 800 henkilötyövuotta.
Tutkimuksen toimeksiantaja on Saaristoasiain neuvottelukunta. Tutkimuksen laatimisessa asiantuntijoina mukana ovat olleet Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Pidä Saaristo Siistinä ry, sekä Suomen Purjehdus ja Veneily ry. Tutkimukseen vastasi yli 1 500 veneilijää rannikolta ja sisävesiltä.
– Vesilläliikkujia on moninkertainen määrä tutkimuksen otantaan verrattuna. Rekisterissä on Suomessa yli 200 000 venettä. Todelliset luvut ovat siksi huomattavasti tässä osoitettua suuremmat, jopa miljardiluokkaa, sanoo Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.
– Tutkimus avaa kattavan ja huippukiinnostavan näkymän veneilyn taloudelliseen merkitykseen. Tavoitteenamme oli selvittää venematkailun talouteen liittyvä kokonaiskuva veneilijöiden, kuntien ja matkailuyritysten näkökulmasta. Uskomme, että tuloksista on hyötyä venematkailun ja siihen liittyvien elinkeinojen kehittämisessä ja esimerkiksi aluesuunnittelussa, kertoo Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Auri maa- ja metsätalousministeriöstä.
Veneilijät kuluttavat monipuolisesti ja toivovat kehittyviä palveluita
Tutkimuksen mukaan merkittävimmät rahankäyttökohteet ovat polttoaineet, ravintola- ja kahvilapalvelut, huolto- ja korjauspalvelut, elintarvikkeet sekä kestokulutustavarat. Kaupan sektori oli yhteenlaskettuna suurin hyötyjä yli 87 miljoonalla eurolla vuodessa.
Veneilijät toivovat vierassatamiin jätteiden kierrätyspisteitä ja septitankkien tyhjennyspalveluja, wc-palveluja, juomavesipisteitä sekä polttoaineen tankkausasemia. Myös ostosmahdollisuuksia ja ravintolapalveluja kaivattiin lisää.
– Tutkimus osoittaa, että veneilijät ovat vastuullista väkeä ja odottavat ympäristön huomioon ottavia palveluita. Nämä ovat myös merkittävä mukavuustekijä matkaveneilyssä. Sijoitukset satamien infrastruktuuriin ja palveluihin ovat paitsi ympäristöteko myös kannattavaa matkailun edistämistä, sanoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Aija Kaski.
Veneily nähdään kasvavana alana, investointeja suunnitellaan
Osana tutkimuskokonaisuutta laadittiin Elinkeino- ja kuntakysely, jonka mukaan jopa 86 prosenttia yrityksistä ja kunnista pitää vierassatamien matkailumerkitystä melko tai erittäin tärkeinä. Kaksi vastaajaa kolmesta näkee venematkailussa paljon tai hyvin paljon kasvumahdollisuuksia. Vastaajista 30 % aikoo investoida venematkailun palveluihin tai infraan seuraavan kahden vuoden aikana.
Eräs monista palveluihin ja infraan satsanneista toimijoista on DB Marina Taalintehtaalla.
– Veneilijät ostavat enenevässä määrin palveluita esimerkiksi huoltoon, talvitelakointiin ja muuhun ylläpitoon liittyen. Aiemmin veneilijät ovat vastanneet näistä enemmän itsenäisesti. Investoinnit palvelevat oman sataman veneilijöitä siinä missä vierailijoitakin. Olemme omalla alueellamme huomanneet, että yksittäisen toimijan satsaukset veneilijöiden palveluihin luovat laajemminkin edellytyksiä matkailutoiminnan kehittämiselle, kertoo DB Marinan hallituksen puheenjohtaja Sam Forsbom.
Taustaa tutkimuksesta
Tutkimuksen toimeksiantajana on saaristoasiain neuvottelukunta. Tutkimus selvitti venematkailun kokonaiskuva veneilijöiden, kuntien ja matkailuyritysten näkökulmasta. Tuloksia hyödynnetään venematkailun ja siihen liittyvän elinkeinojen kehittämisen tukena sekä aluesuunnittelussa.
Tutkimusraportti on ladattavissa osoitteessa: https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/veneilyn-talous-ja-tyollisyysvaikutukset
Veneilijäkysely: kohderyhmänä ovat erityisesti kotimaan suurimpien veneilyn järjestöjen (Suomen Purjehdus ja Veneily, Pidä Saaristo Siistinä ja Venealan Keskusliitto Finnboat ry veneilijöiden suositut sosiaalisen median foorumit) jäsenkunta mutta myös muut veneilijät. Sähköinen kysely lähetettiin heinäkuun lopussa. Kyselystä tiedotettiin myös vierassatamissa. Vastausmääräksi tuli 1 578. Esitetyt tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat suurimpien veneilyjärjestöjen jäsenkunnan kulutuskäyttäytymisen seurauksia.
Elinkeino- ja kuntakysely: kohdistettiin valittuihin seitsemään pilottikuntaan (Hanko, Jyväskylä, Kotka, Parainen, Puumala, Savonlinna ja Vaasa). Haastateltiin organisaatiota, jotka kehittävät, tuottavat tai liittyvät muuten läheisesti veneilijöiden käyttämien palveluiden tuottamiseen. Mukana yrityksiä ja kuntia. Tiedonkeruu tehtiin 16.8.–30.8.2021, vastaajamäärä oli 90. Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
