Ultraäänellä sinilevää vastaan? Kokeilu käynnistyi Pieksämäen Ahvenlammella

Ultraääni vaikuttaa sinilevien kaasurakkuloihin ja estää niitä muodostamasta pintakukintoja. Uudessa UltraPlan-hankkeessa tutkitaan, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä.

Hankkeen pilottina toimii Pieksämäellä sijaitseva Jäppilän Ahvenlampi, jossa arvioidaan lisäksi menetelmän vaikutuksia kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun ensimmäistä kertaa Suomessa.

– Menetelmällä ei voida vaikuttaa rehevöitymisen varsinaiseen syyhyn eli ylimääräisiin ravinteisiin. Nyt kuitenkin tutkitaan, voidaanko menetelmää jatkossa hyödyntää apuna rehevöitymisen haittojen torjunnassa muiden ravinnekuormitusta vähentävien toimenpiteiden ohella, kertoo erikoistutkija Laura Härkönen Suomen Ympäristökeskus SYKEstä.

Ultraäänimenetelmä on uusi Suomessa, eikä sen vaikutuksista luonnonvesissä ole juurikaan tutkimustietoa. Nyt käynnistyvä tutkimushanke selvittää Ahvenlammen kokeilun aikana ultraäänen kykyä torjua sinileväkukintoja ja seuraa intensiivisesti menetelmän vaikutuksia kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin sekä vedenlaatuun.

– Laboratoriotutkimuksissa joillakin ultraäänitaajuuksilla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia sinilevien lisäksi myös muuhun kasviplanktoniin sekä eläinplanktoniin, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio SYKEstä.

Kasviplankton on vesistöissä merkittävä osa ravintoverkon perustaa. Kasviplanktonia laiduntava eläinplankton säätelee kasviplanktonin määrää ja on lisäksi tärkeä kalojen ravintokohde.

Ikolan osakaskunta ja maahantuoja Pure Water Finland Oy käynnistävät ultraääntä tuottavan lautan toukokuun lopulla, ja se on toiminnassa syyskuun loppuun asti. Osakaskunnan ja maahantuojan toteuttaman kokeilun taustalla ovat edelliskesän voimakkaat sinileväkukinnat, joiden takia lammessa uiminen jouduttiin kieltämään.

SYKEn tutkimushanketta rahoittaa Maa- ja vesitekniikan tuki ry, ja hanke päättyy huhtikuussa 2022. Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää tulevien kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa.

TEKSTI: Suomen Ympäristökeskus
KUVAT: Kristiina Vuorio

Lue myös: